Minä eli käytännössä Body CTRL vaihdan lävistyskoruni kokonaan erilaisiin. Uusien korujen laatu on ihan eri maailmasta ja hintojenkin noustessa hieman selvitellään vähän miksi näin tapahtuu. Tällä hetkellä vaihtoehtona ovat vielä vanhat lävistyskorut, mutta parin kuukauden sisällä en käytä niitä enää ollenkaan. Tapana on ollut toimia ensin ja puhua sitten eli jos haluat laatua niin jokainen lävistys on mahdollista tehdä jo nyt uudella, täydellisellä korulla. Kaupalta puuttuu lähinnä vain suurempi valikoima vaihtopäitä ja paremmat alustat niiden esittelyyn.
Lävistyskorujen kestävyys on aina ollut minulle iso ongelma. Esimerkkinä vaikka suussa käytettävät kivipallot, joiden liima tai taustalla oleva folio pettää aivan varmasti jossain vaiheessa aiheuttaen kiven tummumisen tai irtoamisen. En ole enää vuosiin yrittänyt kilpailla hinnalla kiinalaisten korutukkujen enkä kampaamojen kanssa ja asiakkaideni muuttuessa päivä päivältä laatutietoisemmiksi haluan tarjota teille vain parasta. Uudet korut maksavat myös minulle moninkertaisesti, joten päätös vaihtamisesta ei ole ollut helppo ja aikaisemmin oikeastaan mahdotonkin taloudellisesti, mutta nyt on aika.
Nageswaran huonetoveri Emily Delnnocentis sen sijaan kiinnitti huomiota Tsarnaevin outoon käytökseen. Delnnocentis mukaan epäilty muun muassa levitti juustoa hänen sohvalleen ja vei kissan yläkertaa ilman mitään syytä.
– Emme kutsuneet häntä vieraaksi sen jälkeen. Kuinka moni ihminen noin vain poimii kissan syliinsä ja menee yläkertaa?
Nyt silmä tarkkana kotibileissä kuinka kissojen kanssa käyttäydytään.
On jälleen se aika kun pääsee kirjoittelemaan Helsink Ink-messuraporttia. Uudella puolella Kaapelitehdasta nojailin perjantaista lauantaihin luontokuvaajan roolissa kalliista Tuborgista naristen. Avarampi messupaikka osoittautui oikein toimivaksi ainakin näin turistille väljyytensä ja paremman ilmanvaihdon puolesta. Internet nillitti valjusta fiiliksestä, joka voi toki pitää paikkansa paikalle dokaamaan ja bailaamaan lähteneiden kohdalla vähemmän intiimin baarialueen takia, mutta itse olin tyytyväinen kun mahduin vakoilemaan tatuoimista ja kulkemaan paikasta toiseen ilman väistämättä päälle kaatuvia tuoppeja.
Päätin eilen, että herään tänään pirteänä, mutta elämällä oli muita suunnitelmia kun Instagram ilmoitti Shannon Larrattin kuolleen. Ensin en pitänyt uutista sen kummempana, kuolema on kuolemaa, mutta tässä päivän aikana olen miettinyt Shannonin vaikutusta omaan elämääni ja se on suuri.
Shannon oli kehonmuokkaussivusto BME:n luoja ja iso syy minkä takia kehonmuokkauskulttuuri on mitä se nykyään on. Ilman Shannonin tappelua ihmisten oikeuksien ja kehonmuokkauksen tarpeellisuuden puolesta moni ”rankempi” asia olisi edelleen maan alla tai kokonaan olematta. Shannon oli ensimmäisiä länsimaalaisia, jonka kieli halkaistiin. Hän puski implantteja ja uusia lävistysmetodeja eteenpäin, ei niinkään itse niitä tehden, vaan koekaniinina ja äänenä artisteille. Hän oli ensimmäinen ihminen, jonka silmät tatuoitiin (tai yritettiin ainakin). BME näytti nuorelle minulle, että kehonmuokkaus on joillekin enemmän kuin kuvia ihossa tai pampuloita naamassa, että se voi olla elämäntapa ja asia, jonka vuoksi kannattaa taistella.
Hei vaan. Long time no see. Vittu miten paljon spämmiä täällä oli. Tämä päivitys olkoon tälläinen pieni uudenvuodenlupauslista, jota voin sitten 2014 katsoa sikäli mikäli olen hengissä ja maapallo on vielä olemassa, mietiskellen kuinka hyvin tavoitteet täyttyivät.
Vuonna 2013 aion tässä ammatissani tehdä seuraavia asioita:
Enemmän reissuja kuin koskaan niin kotimaahan kuin ulkomaille
Kehittyä paremmaksi ja valaistua, taide ja blabla latteuksia
Ainakin Islannin messut, Oslo Suscon ja Saksan seminaarit ovat ohjelmassa takuuvarmasti tänä vuonna jos terveys kestää. Helsingin tattoomessut tsekkailen turistina taas perinteisesti ja pari muuta messua luultavasti myös. Käyn museoissa ja katson taidetta silmämunilla. Piirrän vaikeampia malleja ja haastan itseni. Teen lävistykset entistä puhtaammin ja tehokkaammin. Tosi jännittävää.
Enpä ole ennen saanut ympättyä näin paljon tatuointiliikevisiittejä viikonloppuun. Zombie Tattoon bileet houkuttelivat pojan isolle kirkolle ja reissu alkoi perjantaina L Tattoossa, jossa alunperin piti suunnitella mandaladagalakseja, mutta Linda olikin piirrellyt pelotusnaisen, jonka halusi tehdä enkä tietenkään voinut moisesta kieltäytyä. Linda on muuten tulossa tammikuussa tänne Jyväskylään ja pari aikaa on vielä jäljellä jos kiinnostaa ottaa siistiä tatskaa! Veronpalautukset jemmaan ja muhun yhteyttä…
Hei vaan pitkästä aikaa. Islantireissun jälkeen iski kiire aika kovaa päälle kun uuden studion avaaminen aikaistui kuukaudella ja piti saada parissa viikossa kuuden hommat tehtyä. Vielä on nettisivut kesken ja tauluja puuttuu seiniltä, mutta muutama viikko tässä on töitä tehty ja kaikki rullaa ihan hyvin. Sitä tulee pitkiä päiviä kun typeränä haluaa tehdä kaiken itse; suunnittelee tatuoinnit aamulla, tatuoi ja lävistää päivän, maalaa seiniä illat ja yöllä suunnittelee käyntikortteja yms. tietokoneroinaa. Ei liikaa ehdi sillai bloggaa niinku.
Kauniina syyskuun sunnuntaina Jussi ja Sakari Supersankari Suspension Teamista pakenivat Icelandic Tattoo Expon koneiden surinasta leikkimään koukuilla. Kotona mietittiin ensin järjestäisimmekö yleisölle jonkinlaista roikkumistouhua, mutta jostain syystä idea muuttui guerrillatyylin suspensioksi Islannin kauniissa luonnossa. Itse jättäydyin kivuliaista hommista pois, jotta saataisiin roikotus hoidettua mahdollisimman nopeasti. Jussi koukkuihin ja minä kameran taakse.
Keväällä Jussi pyysi mukaan suspensiohommiin Reykjavikin Icelandic Tattoo Expon yhteyteen enkä moisesta voinut tietenkään kieltäytyä. Nyt aika sitten tuli ja harmaana torstaipäivänä tavattiin Jussin, Noran ja Kalle Koon kanssa kentällä. Koneessa haudoin suunnitelmat nähdä lunneja ja valaita, joista ensimmäinen jäi vain unelmaksi hölmöjen lintujen muutettua talviteloille kauemmas merelle. Pyrstön verran valasta sentään bongasin aallokosta eräänä kauniina aamuna. Islannin puolella bongattiin myös Linda, joka oli meidän lisäksi ainoa suomalainen messuilla parin tyypin peruttua. Torstaina ei enää paljon muuta ehditty kuin syödä ja tehdä parit matkamuistotatuoinnit, mulle valaan pyrstö onnea tuomaan. Kaiken saan mitä unissa luvattiin.
