Vuosi sitten näihin aikoihin kirjoittelin blogin kymmenennestä Wings of Desiren järjestämästä Oslo Susconista, ensimmäisestä isosta suspensiotapahtumasta, jossa olen käynyt. Fiilis oli muistaakseni aika pitkälle sama kuin nyt; silmät pysyvät juuri ja juuri auki, niskoja särkee, mutta mieli on kirkas eikä nukkumisesta tule mitään. Reissu ei pettänyt tälläkään kertaa ja paremman kameran ansiosta kuvistakin saa helpommin selvää.