Supersankarit Islannissa.

Jussi suicide vesiputouksella

Kauniina syyskuun sunnuntaina Jussi ja Sakari Supersankari Suspension Teamista pakenivat Icelandic Tattoo Expon koneiden surinasta leikkimään koukuilla. Kotona mietittiin ensin järjestäisimmekö yleisölle jonkinlaista roikkumistouhua, mutta jostain syystä idea muuttui guerrillatyylin suspensioksi Islannin kauniissa luonnossa. Itse jättäydyin kivuliaista hommista pois, jotta saataisiin roikotus hoidettua mahdollisimman nopeasti. Jussi koukkuihin ja minä kameran taakse.

Jussi maastossa

Vesiputous

Hommat suoritettiin kahtena eri päivänä. Saatiin paikalliselta Jónilta vinkki, että turistienkin suosimassa mannerlaattojen yhtymiskohdassa löytyy hyvää kalliota, jossa suspensio voitaisiin toteuttaa. Puita kun ei Islannissa juurikaan kasva. Täräytimme autolla paikalle ja vajaan tunnin pyörimisen ja valokuvailun jälkeen meinasi usko hävitä kun ei sopivaa mestaa löytynyt millään. Heitettiin hanskat tiskiin ja lähdettiin kohti kotia läheisen vesiputouksen kautta. Jussin silmään osui kuitenkin heti loistava kallionkieleke vesiputouksen edustalla ja homma oli selvä. Tässä roikutaan seuraavana aamuna ennen turisteja. Kurvattiin takaisin messuille köysikaupan kautta.

Jussi vuorella

Seuraavana aamuna herättiin tatuointimessujen afterpartyjen kuluttamana, mutta täynnä energiaa. Putsailtiin hotellilla Jussin selkä ja iskin koukut paikalleen. Roikkumiseen käytettiin paria Gilsoneita, jotka oli helppo pitää lukittuna paikallaan automatkan ja säätämisen ajan. Ajeltiin noin tunti paikalle ja Jussi kiipesi kalliolle sitomaan kamoja valmiiksi. Minä jäin alas säätämään kamerat kuntoon ja ottamaan muutaman testiotoksen. En ole todellakaan mikään ammattikuvaaja vaan räiskin miten sattuu reissuillani, jonka takia meinasi vähän jännittää miten tässä käy. Kaiken vaivan palkaksi olisi kiva saada edes yksi hyvä kuva. Paradisen Kalle Koo ja Nora Helsinki jäivät vahtimaan selustaa. Kun köysi vihdoin saatiin tukevasti kallioon paikalle eksyi kasa korealaisia turisteja ja päätimme perääntyä autolle laittamaan rigiä valmiiksi selkään kiinni. Pian turistit kääntyivät kuitenkin takaisin eli rigi-idea roskiin ja juoksujalkaa takaisin putoukselle. Juoksu kävi samalla kätevästi lämmittelystä, joten Jussilta paita pois ja kommandopipo päähän, minä nappasin narut kiinni ja mies ilmaan. Turhan kauaa ei putouksen vesisumussa haluttu roikkua, aamulla mittarissa oli nimittäin 6 astetta ja paikalla erittäin kova tuuli. Kamera lauloi ja tovin kuluttua horisontissa näkyikin kasa uusia turisteja. Napattiin sankari alas ja autolle sitomaan haavoja. Homma meni täydellisesti, eikä luultavasti olisi onnistunut enää n. 5-10 min päästä bussilastillisten korealaisia täyttäessä paikan. Kuvistakin tuli ihan jees. Ensi vuonna uusi vaihde silmään, vielä siistimmät kuvat ja mestat. Kiitti, näitä lisää!

Jussi suicide

 

2 thoughts on “Supersankarit Islannissa.”

  1. Tyhmää ehkä kysyä täällä näin, mutta osaatko yhtään sanoa, onko mikrodermalilla minkäänlaista toivoa selvitä ja pysyä tuossa olkapään kohdalla edestä katsottuna? Ei tietenkään minkään repun olkaimen kohdalla vaan tuolla vapaammalla kohdalla. Liikkuuko se liikaa dermalille?

    1. Joo, kannattaa kysyä jossain muualla, ei tule täältä kysymyksiä hirveesti seurattua. Saattaa hyvällä tuurilla pysyä, mutta ei todellakaan mikään helpoin paikka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.