Kaikki kirjoittajan WORMZ artikkelit

Lävistäjä, tatuoija, suspensiohenkilö.

Kuinka varata tatuointiaika sähköpostilla?

Sihteeri

Nykyään tatuointivarauksista suurin osa tulee sähköpostilla tai somen kautta, jos tatuoija niin haluaa. Monet artistit ovat kuitenkin kiireisiä ja asiakkailla ei välttämättä ole käsitystä kuinka paljon viestien lukemiseen ja käsittelyyn menee aikaa. Kirjoitan siis pienen ohjeen miten tatuointiaikaa kannattaa varata.

Tee jo ensimmäisessä viestissä selväksi mitä haluat. Jos kirjoitat “moi, paljon maksaa tatska, millon aikaa?” jää tatuoijalle täysin auki mitä sinulla on mielessä ja jos seuraava asiakas on tehnyt asiat selvästi, hänen varauksensa menee sinun seuraavaa viestiä odotellessa edelle. Tatuoija ei tietenkään voi viestitellä töitä tehdessään, joten seuraavaa viestiä voit joutua odottelemaan mahdollisesti tunteja tai päiviä. Tässä ajassa kaikki soittajat ja studiolla käyneet asiakkaat menevät myös varauksesi ohi.

Tässä on esimerkki selvästä viestistä:

Haluaisin ruusutatuoinnin nilkkaan. Koko olisi noin 5 x 5 senttiä. Kuva olisi värillinen ja traditionaalityylinen. Tässä liitteenä vielä pari esimerkkiä. Minulle sopisi joulukuun viidennen päivän jälkeen jokainen keskiviikko ja perjantai.

Viestistä löytyy kaikki oleellinen ja hinta-arviokin on helppo antaa. Tatuoijan ei tarvitse kysyä jokaista asiaa erikseen ja päästään suoraan ajanvaraukseen. Jos viestissä lukisi “haluan ruusun, mitä maksaa?” seuraavaa kysymystä ja vastausta voitaisiin odotella useampi päivä, jonka aikana keskiviikot ja perjantait voivat jo olla täynnä usealta viikolta.

Nykyään on tavallista, että verkkokaupoilla, puhelinyhtiöillä, pankeilla ja virastoilla on palkattu ihmisiä hoitamaan somea ja sähköpostia, mutta tatuoijalla on yleensä vain omat kaksi kättä, joilla hän piirtää, tatuoi, siivoaa, steriloi ja hoitaa sen jälkeen sähköpostit. Ethän siis myöskään vaivaa heti kahden tunnin päästä viestin lähettämisestä yksityisviestillä että “saitko viestin??? odottelen vastausta”.

Toivottavasti näillä vinkeillä ajanvaraus käy sutjakkaammin molemmilta tahoilta. Tarkoitus ei ole saarnata vaan saada teidätkin nopeammin neulan alle!

 

Tatuointi kaulaan, sormiin, päähän, miksi ei?

Niska tatuointi

Mulla on somessa paljon kuvia tatuoinneista, joita olen tehnyt päähän, kaulaan, kämmenselkiin, sormiin, naamaan ja niitä kysellään tasaiseen tahtiin. Valitettavasti en kuitenkaan aina suostu sellaisia tekemään ja sekös monia ihmetyttää. En myöskään ole ainut tatuoija, joka on tällä linjalla. Tässäpä minun kantani asiaan.

Itseltäkin löytyy aika paljon tatuointeja näkyvillä paikoilla. Pää tatuoitu, naamassa pari pientä, kämmenet ja sormet täynnä, kaula yms. En siis ole näitä tatuointeja vastaan. Pidän silti toistaiseksi naaman tatuoimatta ja kurkkuakin olen säästellyt tyhjänä. Mikäpä kiire tässä on. Se mikä minut ja monet tatuoijat erottaa asiakkaista on meidän työpaikka. Mulla on pitkälti yli kymmenen vuotta takana tätä hommaa eikä se toivottavasti ole hetkeen vaihtumassa. Olen myös tehnyt useamman vaihtoehtoisen suunnitelman tulevaisuuden varalle ja olen aikuinen. En usko, että ulkonäölläni on enää hirveästi väliä työasioissa ja olen suht’ sinut itseni kanssa. Voin myöntää että parikymppisenä olin vielä aika pihalla monista asioista.

Siinä on ensimmäinen syy miksi en tee tuntemattomalle, juuri täysikäiseksi tulleelle asiakkaalle ensimmäisiä tatuointeja näkyvälle paikalle. Parikymppisenä on helppo sanoa miten millään ei ole väliä, ei mun tartte hakea töihin mihin en halua ja mihin ei palkata jos on tatuointi naamassa. Niin itsekin sanoin. Olen tatuoinut ja lävistänyt monia asiakkaitani jo reilusti yli kymmenen vuotta ja voin pelkästään sen perusteella kertoa että tilanteet muuttuvat, ihan täyteen tatuoiduillakin ihmisillä. Saadaan lapsia, tulee yt-neuvotteluja, asuinpaikka muuttuu ja yhtäkkiä pitääkin ottaa vastaan töitä mitä sattuu saamaan. Ehkä täytyy tehdä vaikutus vuokraisäntiin, päiväkodintäteihin, toisten lasten isiin ja äiteihin, joskus vasten tahtoaan. Sitä se elämä on, halusi nuorena mitä tahansa. Joillekin pari ensimmäistä tatuointia voi riittää ja kiinnostus siirtyy muihin juttuihin vaikka ensi-innostus on kuinka kova. Sitten kun elämä heittelee ja tatuoinnit eivät olekkaan enää se ykkösjuttu, voi olla ihan mukavaa ettei ne pari ainutta tatuointia olekaan kaulassa ja naamassa.

Jos sitten puhutaan ihmisistä joille tatuoinnit ovat vanhanakin kaikki kaikessa, näkyvät paikat voivat olla silti järkevä jättää myöhemmäksi. Suurin osa tatuointiharrastajista kehittää “tatuointimakuaan” vuosien varrella suuntaan tai toiseen. Usein homma menee suurinpiirtein niin että ensin otetaan pari pienempää tekstiä tai symbolia, sitten joku isompi kuva aiheesta joka sillä hetkellä on paljon esillä ja kun tatuointihommaa seurataan innostuneena päivittäin, löytyy lehdistä, instasta, telkkarista, jostain tyyli tai aihe, joka on juuri se oma juttu. Vaikka ensimmäinen tatuointi on mandala, voi olla että siinä hetkessä ei muusta tiedetä ja myöhemmin paljastuukin, että traditionaalityyli on se mikä iskee koviten. Kenties omaa juttua ei vielä tällä hetkellä ole edes kunnolla keksitty ja se parin vuoden päästä ilmestyy, kuten vaikka vesivärityylin kanssa kävi jokunen vuosi sitten. Kun oma tyyli löytyy, voi olla kurjaa, että ulkonäön määrittelee näkyvällä paikalla oleva “vanha juttu”. Kun selviää, että haluaa kokonaisen japanilaisen bodysuitin käsiä ja persettä myöten, mutta kämmenselät ja kaula on koristeltu tribaaleilla tai myöhemmin merkityksettömillä teksteillä. Japanityyli jää vaatteet päällä muille salaisuudeksi, mutta tribaali näkyy aina. Tämä on osa tatuointien viehätystä, mutta  sen takia tykkään itse neuvoa asiakkaitani ottamaan ensimmäisiä tatuointeja paikkoihin, joista ne eivät heti ota silmään ja joissa ne on kenties hieman helpompi peittää tai muokata osaksi myöhempää kokonaisuutta.  Koska minä olen tatuoijana se, joka peiton ja suunnittelutyön tekee. Ja uskokaa pois, sitä duunia on nykyään paljon.

En siis pidä ketään tyhmänä tai ole henkilökohtaisesti ilkeä, tuskimpa muutkaan tatuoijat, jotka jättävät näkyvät paikat tekemättä tai kuvittavat ne vasta kun muu kroppa alkaa olla täynnä. Yritämme vaan ajatella asiakkaan parasta. Joskus se voi mennä tietysti ylisuojeluksi kun emme tunne kaikkia ja jokaisella on oikeus valita tatuoija, joka kysymättä tekee mitä pyydetään. Tämä on vaan minun tapani toimia ja toivottavasti joku nyt ymmärtää miksi näin.

Suspensioita @ Tino’s Tattoo Expo 6.-7.10.2017.

Tinos Tattoo Expo

Olen Supersankari Suspension Teamin kanssa Tino’s Tattoo Expossa Kuopiossa lokakuun alussa tekemässä suspensiohommeleita. Tehdään muutama näytösluontoinen suspensio omalle porukalle ja halukkaat voivat kokeilla myös itse, tosin paikkoja on luultavasti aika rajoitetusti ja roikkuminen tapahtuu yleisön edessä, eli ihan hissukoimmille tai yksityisyyttä ja rauhaa vaaliville tämä ei ehkä ole oikea paikka ensimmäiseen roikotukseen. Mulle voi laittaa viestiä jotain kautta jos kiinnostaa tai sitten suoraan tiimille. Kannattaa jokatapauksessa tulla katsomaan ja kyselemään, olemme koko messujen ajan vapaasti jututettavissa ja neuvomme mielellämme asiasta kiinnostuneita. Puhuminen ei maksa mitään ja tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tänä vuonna saadaan kattoonkin telineet kunnolla kiinni ja päästään paraatipaikalle, viime vuoden reissusta voitte lukea täältä. Nähdään Kuopiossa!

Migreenilävistys.

Migreenilävistys

Tässä viimeisen vuoden-parin aikana on tullut useaan otteeseen kyselyä ns. migreenilävistyksestä, “ammattitermein” daith-lävistyksestä, joka tulee korvan sisärustoon.  Itsekin migreenistä silloin tällöin kärsivänä ymmärrän halun koittaa kaikkia keinoja päästäkseen siitä eroon. Daith-lävistyksen väitetty teho migreenin hoitoon perustuu akupunktiopisteeseen, jonka sanotaan olevan tällä alueella korvassa. Olen varmasti hetken myöhässä tämän postauksen kanssa, mutta tänään viimeksi puhuin puhelimessa aiheesta, joten kai parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Olen jonkun verran lukenut ja kysellyt kokemuksia daith-lävistyksestä tässä tarkoituksessa ja päätynyt mielipiteeseen, että jos tykkäät daithista ja sen ulkonäöstä, siitä vaan. Jos haluat lävistyksen vain hoitaaksesi migreeniä, ei kannata. Rustolävistykset eivät ole helpoimmasta päästä parantaa, varsinkaan daith, ja mutkia matkaan tulee huomattavasti useammalle kuin vaikka peruskorvakorun kanssa. Daith paranee useita kuukausia, jonka aikana sen hoidon kanssa tulee olla tunnollinen ja se rajoittaa uimisia, saunomisia yms. Daithin toimivuus migreenin parantamiseen on tutkimaton myyntikikka innokkaille markkinamiehille ja lööppilävistäjille, tottakai se voi toimia joillain, lumetta tai ei, mutta vähintään yhtä paljon olen kuullut ja lukenut nollavaikutuksista. Jos vaikutusta haluaa kokeilla, akupunktioihmiset suosittelevat testaamaan ensin akupunktiolla ja olen lävistäjänä samaa mieltä. Pienempi vaiva, vähemmän kipua ja ei arpia.  Jos akupunktio toimii, ehkä sitten kannattaa miettiä lävistyksen hankkimista. Lävistäjät eivät tietenkään yleensä tiedä akupunktiosta ja akupisteistä mitään, eikä lävistyksen sijaintia voitaisi pelkästään sen mukaan päättää, vaan siinä on mentävä ruston anatomian ehdoilla. Tämä on myös yksi hankaluus.

Eli toistettuna vielä, jos ylläoleva lävistys on nätti ja migreenin parantaminen bonus, miksipä ei. Jos ei lävistykset nappaa niin en uskalla suositella. Jos sinulla on kokemuksia migreenistä ja daithista, kirjoittele toki!

Kuvassa Neometal ja Industrial Strength-korut. joita meiltä saa, elinikäisellä takuulla.

Messuja, messuja.

Ufo tattoo

Pitkästä aikaa. Vuosi mennyt viimeisestä postauksesta ja syy hiljaisuuteen on jälleen kerran simppeli kiirus. Oppityttö, uudet harrastukset ja kova kysyntä tatuoinneille ovat vieneet aikaa näiltä kirjoitushommeleilta vaikka aiheita on aina mielessä jos jonkinlaisia. Olen viimeisen vuoden aikana työskennellyt kolmet tatuointimessut, joten näpytellään jälleen niistä raportti ruusuineen ja risuineen.

Klikkaappa tästä.

Helsinki Ink 2016.

Dotwork kummitus

Messuilla oltiin ja messuilta tultiin! Nyt ei ole atmosfäärikuvia tarjolla kun messuaika meni aika pitkälti tiskin takana pää reisien välissä tai muuten vaan tatskaillessa. Joka päivälle olin varaillut muutaman tunnin tatuoinnin asiakkaan etureiteen ja siinähän tuli sitten jalan anatomia tutuksi sekä selkä kipeäksi ilman asiallisia huonekaluja.

Tänä vuonna näihin aikoihin tuli kymmenen vuotta täyteen siitä kun aloin enemmän tosissaan harjoitella tatuoimishommaa ihan oikeilla tavotteilla ja nyt Helsinki Inkki oli ensimmäinen isompi messu, jossa olen ollut töissä. Muistan kun ensimmäistä kertaa pääsin isolle kirkolle tatuointimessuille joskus 18-19 vuotiaana ja olin niin innoissani jälkeenpäin ettei meinannut unta saada. Eipä sitä olisi silloin epävarmana suttaajana arvannut että joskus itsekin on siellä pöydän toisella puolella taustakankaiden kanssa. Kaiken saan mitä unissa luvattiin, joku viisas sanoi laulussaan. Nyt parina viime vuonna messuilla oli vähän laimeampi meininki, josta täälläkin pariin otteeseen jo kerkesin avautua, mutta tänä vuonna oli selvästi panostettu mainostukseen ja ihmisiä oli taas vanhaan hyvään malliin. Ohjelmaakin oli joka päivälle tasaiseen tahtiin, joista itse ehdin nähdä ainoastaan Bobo’s Loco Carnivalin tutut herrat.

Lue loput messuilusta tästä.

Videopelit on parhaat pelit #2.

Joululomalla oli aikaa pelailla, joten kertoillaampas vähän mitä tällä saralla on tapahtunut lähiaikoina. Pääasiassa olen pelannut viime blogista asti Heroes of the Stormia, koska se koukutti aivan täysin lyhyillä matseilla ja tiimityöskentelyn tärkeydellä. Kannattaa testaa vaikka olisi minkälaiset ennakkoasenteet muiden mobahommien puolelta. Nykyään saa pelailla viikottain vaihtuvilla kymmenellä ilmaisella ukkelilla, eikä taitoja enää lukita alkutasoilta mitenkään.

Devil May Cry

Devil May Cry jäi Xboxilla kesken ja jostain bundlesta se on steamkatalogiini ilmestynyt, joten päätin pelata sen nyt kokonaan. Nelosesta en hirveästi lämmennyt, mutta tämäpä oli vanhaa kunnon mättöä taas. Parhaiten mieleen näteistä asioista nauttivalle pelimiehelle jäi huikea visuaalinen ilme, varsinkin pari bossitappelua ja discokenttä puolesta välistä peliä. Samanlaista tykitystä ei ole aiemmissa osissa näkynyt.  Noisian ja Combichristin yhteissoundtrack sopi myös erinomaisesti luultavasti murrosikäisille suunnattuun demoniestetiikkaan.  Tyylillisesti 10/10.

Axiom Verge

Sen verran pelijuttuja seuraan että tiesin sijoittavani hyvin kun Axiom Vergen ostoskoriin lisäsin, mutta ihan näin kovaa pakettia en osannut odottaa. Vahvat amigafiilikset grafiikassa, rohkeasti modernisoitua chiptunes tyyppistä musiikkia ja aikalailla täydelliset kontrollit. Vaihtelevat, tunnistettavat alueet ja reilusti pituutta. Jos ei Heroes of the Storm olisi koukuttanut niin kovasti niin sanoisin, että Axiom oli mun vuoden 2015 peli. Ehdottomasti kannattaa tsekata vähintään soundtrack Spotifystä jos pelimusiikki nappaa. Huh huh. Ja koko peli alusta loppuun yhden ainoan miehen tekemä.

Fallout 4

Fallout nelosen kohdalla vähän jännitti jaksaako enää lisää samaa, mutta otin kuitenkin vapaan julkaisupäiväksi ja 14h putken jälkeen joutui myöntämään että jaksoihan sitä. Perinteisesti puolessa välissä kun kaikki haaste on poissa ja tappelu on aika pitkälti nähty tuli taas kyllästyminen ja parin viikon tauko, mutta nyt vajaan neljänkymmenen tunnin kohdalla juoni on pelattu ja loppuvideot nähty. Sitten odotellaan modeja, toivottavasti jotain diipimpiä kuin erilaisia karvoituskuvioita. Tuttua Fallouttiahan se oli, aseiden virittely oli ihan mukavaa, mutta asutusten rakentelu jäi minulta aika vähälle kun ei oikein auennut mitä hyötyä siitä on. Varmasti kelpaa kuitenkin monille jotka aiemmissakin osissa diggailivat sisustella kämppäänsä. Jospa seuraavassa osassa kuitenkin otettaisiin jo enempi riskejä uudistuksien suhteen.

 Borderlands 2

Borderlands 2 on toinen peli, joka jäi xboxilla muinoin kesken, useaankin otteeseen, samoin PC:llä, mutta nyt vihdoin sain pelattua sen loppuun. Tyttöystävän kanssa co-oppina joululomalla jauhettiin ja peli toimii edelleen. Eikä edes näytä rumalta. Useammankin taviksen olen saanut Borderlandseilla innostumaan FPS-peleistä suht’ helpon vaikeustason ja loputtoman lootin avulla ja taas pärjäiltiin ihan hyvin. Jos olet yksi niistä foorumien kurjista, jotka eivät keksi miten saada peliummikko tuttu pelaamaan niin suosittelen kyllä Borderlandsia. Huumorikin uppoaa monelle. Allekirjoittanutta ei ehkä lasketa siihen porukkaan.

Näiden lisäksi olen opetellut Nuclear Thronea ja aloitellut Somaa, sekä paria muuta peliä, mutta enpä vielä sano niistä mitään. No sanon sen verran että Nuclear Throne oli yksi niistä Early Access ostoista joka lunasti lupauksensa.

Vuosi vaihtuupi taas.

Uusi vuosi

Vuonna 2015 tuli vuosikymmen täyteen siitä kun perustin Body CTRL toiminimen ja rupesin yrittäjäksi. Kaikenlaista testailua on liikkeen koossa ja kokoonpanossa on ollut ja tänä vuonna oli ehdottomasti paras meininki. Osasin ottaa tarpeeksi vapaita, mutta tein myös tehokkaasti töitä ja kehitystäkin tapahtui useammalla osa-alueella. Studiolta on päivitetty työvälineitä moderniksi ja sama jatkuu ensi vuonna. Myös suspensiokamat ovat vihdoin paikallaan ja ensimmäiset ihmiset on nostettu ilmaan. Kiitos kaikille asiakkaille loistavasta vuodesta ja rennosta ilmapiiristä! Tästä olen haaveillut alusta asti ja työ alkaa tuottaa tulosta.

En tee uudenvuodenlupauksia, mutta joka vuodelle olen laittanut aina tavotteita ja vuonna 2016 yritän keskittyä enemmän kehittymään piirtäjänä.  Varaan kalenterista enemmän tilaa omille projekteille tatuointien piirtämisen sijaan, joka tietysti heijastuu myös tatuointien laatuun. Aloitan heti vuoden alusta jättämällä maanantait pelkästään tussailua varten, en siis ota enää tatuointivarauksia maanantaille. Teen muuten pidempää päivää eli jonot eivät luultavasti tule kasvamaan.

2016 pyrin käymään taas enemmän messuilla niin turistina kuin tiskin takana. Messureissuista lisää myöhemmin, pari keikkaa on jo lyöty lukkoon.

Koruvalikoima ja esillepano kehittyy edelleen jatkossa sitä mukaa kun rahkeet riittävät. Panostan edelleen laatuun ja mm. kultakoruvalikoimaa on määrä lisätä.

Eiköhän se riitä. Hyvät joulut ja nähdään ensi vuonna!

Aitoo ja feikkii.

Alternative model

Nyt kun televisio näyttää syksyn uusia huippusarjoja kuten Hottikset ja Täydelliset venäläisnaiset niin olen päässyt taas yhden hermoja raastavan keskustelun pariin. Nimittäin kehonmuokkausporukan rankka ylemmyydentunne “tavallisen kauneusihanteen” äärimmilleen vieviä kohtaan. Kuinka hiustenpidennys tekee ihmisestä feikimmän, keinotekoisemman kuin värjätty sivukalju? Kuinka rintojen suurennus tekee ihmisestä feikimmän kuin kielenhalkaisu tai implantit? Kuinka hyaluronihappo huulissa on epäaidompaa kuin parikymmentä lävistystä ympäri naamaa? Kuinka suihkurusketus on teennäisempää kuin kymmenet tatuoinnit? Ei ole ikinä mennyt mulla järkeen.

Me jokainen eletään tätä samaa hetkeä. Jokainen meistä on juuri niin aito tällä hetkellä kuin ajattelee olevansa. Yhden todellisuudessa aitous on täydellinen luomu ilman meikkiä, toisella isot rinnat ja huulikiiltoa, kolmannella tatuointeja ja lävistyksiä.  Jos oma aitous perustuu sille, että toisen aitoutta pitää vähätellä niin kannattaa ehkä miettiä vielä kuinka sinut itsensä kanssa todellisuudessa on. Massan mukana tai massaa vastaan, molemmissa virta vie ja yksilö vikisee.