Tänään tulee 10 vuotta täyteen siitä kun vitkuttelin tieni harjoittelijaksi tatuointistudioon. Ala kiinnosti siitä hetkestä kun tatuointeja ensimmäistä kertaa näin ja tatuointineitsyyden menetettyäni jäin niihin heti koukkuun. Pääsin suunnittelemaan verkkosivuja Igor’s-ketjulle ja joka päivä koulun jälkeen siirryin studiolle valokuvaamaan tatuointeja nettiprojektiani varten. Muutaman kuukauden jälkeen en malttanut olla koulussa enää loppuun saakka ja puolen vuoden päästä en käynyt siellä ollenkaan. Vanhempana ja alan epävarmuuden itse kokeneena en suosittele samanlaista lähestymistä kellekään, kuten eivät noina päivinä ehkä vanhempanikaan minulle, mutta oman tien kulkijana tein miten tein ja se kannatti. Kai vaikutin myös kotiväestä sen verran motivoituneelta usean vähemmän innokkaan teinivuoden jälkeen, että hekin tajusivat antaa pojan mennä vaan.