Kielenhalkaisu ei missään nimessä ole uusi villitys. Idässä joogit ovat käyttäneet sitä avuksi hengitystekniikassa, jossa yksinkertaistettuna energiaa ohjataan kehossa ja kehosta ulos koskettamalla kielellä kitalakea tai nenäonteloa. Lännessä kielenhalkaisuja on dokumentoitu vuodesta 1997, kuuluisimpana ensimmäisistä Lizard Man. Suomessa tietä ovat raivanneet alan pioneeri Samppa Von Cyborg, sekä sideshowesityksissä ja mediassa vaikuttavat Jussi ja Lassi. Ajattelin valottaa asiaa hieman wikipediaa syvemmälle ja tehdä haastattelun normaaleista suomalaisista, jotka ovat läpikäyneet tämän toimenpiteen ja Jussista, joka katselee tapahtumaa veitsen mukavammalta puolelta.

Haastateltavana kaksi naista ja kaksi miestä kattaen Suomen ylhäältä alas, sekä kehonmuokkausartisti Jussi. Naisia edustaa Terhi, 24-vuotias maalari ja yksinhuoltaja äiti, sekä burleski- ja sideshowartisti Lucky. Miesten vastauksista vastaa Sakari, kehonmuokkaushenkilö (joka saattaa olla blogin kirjoittaja) ja 22-vuotias Tommi, lävistäjänä toimiva lähihoitaja. Homma käyntiin:

Kuinka kauan olet omistanut halkaistun kielen?
Terhi: Olen omistanut sen noin 3 vuotta. Kävin halkaisemassa lisää kun ekasta halkaisusta oli n. puolitoista vuotta (joskus halkaisu tehdään useampaan kertaan jos toivotaan pidempää/syvempää lopputulosta).

Sakari: Suunnilleen siinä 8 vuotta.

Lucky: Kieli halkaistiin ensimmäisen kerran Australiassa Jussin käydessä siellä 2004. Uudestaan sen halkaisi toinen bodymodification-artisti nimeltä Howie vuonna 2006.

Tommi: Viime kesänä (2010), tarkalleen heinäkuussa tehtiin tuo halkaisu.

Miten päädyit tähän ratkaisuun?
Terhi: Aikoinaan näin Baawolla tällaisen. Siitä se idea jäi hautumaan mieleen useammaksi vuodeksi. Kaveri oli sitten Mad Maxissä töissä ja siltä tuli se viimesin uskallus siihen.

Sakari: Pitkät tovit kehonmuokkausjuttuja tsekkailtuani tulin siihen tulokseen, että pari kieltä on parempi kuin yksi ja riskit arvioitua päätin ryhtyä tuumasta toimeen.

Lucky: Näin BMEzinessä kuvia suunnilleen vuosi ennen kuin tapasin Jussin. Ensiksi ajattelin VAU, tää on niin siisti juttu, mutta ei toivoakaan, että pystyisin ikinä tekemään sen. Vaikka olenkin kokenut paljon kipua, en oikeasti nauti siitä, joten pelkään aina sitä osaa. Sitten kun Jussi oli täällä käymässä ajattelin, että nyt on mahdollisuus tehdä jotain hullua. Siihen aikaan kielenhalkaisu oli ennenkuulumatonta Australiassa ja varsinkin Perthissä, jossa asuin silloin, eikä kukaan artisti edes harkinnut tekevänsä niitä. Tykkään hulluista jutuista, joten päätin tarttua härkää sarvista ja järkeilin sen niin, että jos homma on liian rankka niin ainahan prosessin voi keskeyttää.

Tommi: Oikeastaan ajatus on kytenyt ja kiehtonut aika pitkään, kuitenkin itse halkaisu tuli sitten vähä “ekstempore” juttuna, kun paikallinen lävistäjä oli rohkaistunut alkamaan kyseistä operaatiota tekemään.

Oliko päätös oikea vai oletko ollut katumapäällä?
Terhi: Oli päätös aivan oikea ja en ole kertaakaan katunut.

Sakari: Ei kaduta ei. Alun jälkeen täysin huomaamaton ja erittäin luonnolliseksi muodostunut asia.

Lucky: Todellakin oli oikea, yksi parhaista tekemistäni jutuista. Hurja fiilis vieläkin muistella sitä päivää, miltä se tuntui ja kuinka uutta se oli. Saan vielä vuosienkin päästä kiksejä fiilistellessä kahden puolikkaan liukuvan toisten päällä!

Tommi: Ei missään vaiheessa ole kaduttanut.

Kuinka toimenpide ja paranemisaika sujui? Tapahtuiko mitään odottamatonta? Kuinka kauan paraneminen kesti?
Terhi: Toimenpide oli tosi helppo. Verta tuli tosi vähän ja halkaisu kesti muutaman minuutin. Paraneminen olikin sitten ihan toinen juttu. Nousin sinnikkäästi ekat 2 viikkoa parin tunnin välein ylös repimään kieltä auki ettei vaan kasvaisi takaisin yhteen. Mitään sen suurempaa odottamatonta ei sattunut, paitsi ettei kukaan ei oikeestaan halunnut puhua puhelimessa kun niitä ällötti niin paljon. Siihen, että kieli oli kokonaan parantunut meni noin 3kk ekalla kerralla. Tokalla kerralla kieli parantui paljon nopeammin ja oli muutenki helpompi koko juttu.

Sakari: Toimenpide sujui mutkitta pienestä jännityksestä huolimatta. Ensimmäisen päivän oli kieli melko kipeä ja turvoksissa, mutta seuraavasta aamusta eteenpäin elämä jatkui suht’ normaalisti taas. Viikon päästä syöminen sujui normaalisti kivutta. R ja S piti opetella uudestaan, johon meni n. pari viikkoa. Kaiken kaikkiaan täydellinen paraneminen vei suunnilleen kuukauden päivät.

Lucky: Ensimmäinen halkaisu tehtiin ilman tikkejä, joten muutaman tunnin päästä kieli yritti jo parantua takaisin yhteen. Ilman tikkejä kieltä pitää repiä auki päivittäin kielen yrittäessä parantua umpeen. Mitä useammin, sen parempi, mutta ainakin neljästi päivässä (ellei tuplasti sen verran) ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Tämä kuulosti aina hirveältä ja olin kuullut kaikenlaisia kauhutarinoita, mutta ei se ollutkaan niin paha. Korkeintaan tylsää. Jokaisen kielenhalkaisun kanssa tapahtuu takaisinkasvua, varsinkin ilman tikkejä. Siihen kun lisätään etten jaksanut aina niin tunnollisesti repiä kieltä erilleen, oli takaisinkasvua aikalailla ja kun kieli oli kokonaan parantunut oli halkaisu aika säälittävä.Sen takia kieli halkaistiinkin uudelleen parin vuoden päästä. Tikattuna sain todella syvän halkaisun, joka pysyi melkein samanlaisena kuin heti alussa. Suurin ero toimenpiteissä (lopputuloksen lisäksi) oli kipu. Ilman tikkejä parantuminen oli melkein kivutonta, mutta tikit kielessä parantuminen oli aika helvettiä, ainakin minulla. Muistan etten voinut syödä kunnolla ja istuin sängyllä itkemässä, tunkien kakkua suupielestä sisään ja hieroen sen pienemmäksi, saadakseni edes kakkua kipulääkkeeksi!

Tommi: Toimenpide sujui hyvin ja oli yllättävän kivuton. Paraneminen sen sijaan oli kyllä aika tuskallista, ja syöminen ei tahtonut onnistua alkuun. En kyllä paranemisaikaa muista…

Onko halkaisu pysynyt yhtä “syvänä” kuin alussa vai onko se kasvanut umpeen ja lyhentynyt ajan kanssa?
Terhi: Kyllä se ekalla kerralla vähän kasvoi takaisin yhteen, mutta nyt tokan halkaisun jälkeen kieli on pysyny niin syvältä auki, ettei sitä saa edes halkaistua syvemmältä.

Sakari: Ensimmäisen puolen vuoden aikana halkaisusta kuroutui umpeen n. puoli senttiä, mutta sen jälkeen kieli on pysynyt kiltisti erillään.

Tommi: Kyllä toi on todella paljonkin kasvanut yhteen, mun kieltä ei tikattu ollenkaan, joten sanomattakin selvää et se on aika paljon päässyt aluksi yhteen. Kuitenkin itse tykkään nyt tästä enemmän kun tää splitti on vähän vähäisempi.

Onko kielenhalkaisusta ollut hyötyä? Entä haitat?
Terhi: Sillä on kiva hämmentää ihmisiä ketkä tuijottaa ja vastakkainen sukupuoli on tykännyt myös siitä.. Haittoja ei tule mieleen.

Sakari: Ykköshyöty on aivan uudenlainen, ketterämpi kieli, jolla voi tehdä kaikenlaisia asioita. Aikuisille tulee heti useampi käyttötarkoitus mieleen. Hampaiden väleistä saa kivasti ruuantähteet pois. Haittapuolina erilaiset S-äänteet on vaikeampi erotella toisistaan varsinkin hiljaa puhuessa. Eipä muuta.

Lucky: Hyötynä olisi varmaan vaikka vaan fiilistely joka päivä. Kielenhalkaisu on erittäin lopullinen ja fysiologinen muutos, mutta myös hyvin yksityinen. Se on sinun suussasi, hyvin yksityisellä alueella, joka on monella tavalla yhteydessä jokapäiväiseen elämään. Haittana jomman kumman puolikkaan puraisu on tosi yleistä ja kivuliasta!

Tommi: Haittoihin ehkä puheen/äänteiden opettelu, ja nopeasti jos joutuu puhumaan niin pientä sössötystä joskus havaittavissa. Tosin oma äiti ei ole edes huomannut koko splittiä vaikka viikottain nähdään.

Kieli pysyy toki helposti piilossa, mutta oletko kohdannut ennakkoluuloja toimenpiteen takia? Millaisia?
Terhi: Kyllä jotkut ihmiset pitää ihan järkensä menettäneenä ja eräälle olen vetänyt kunnon raivarit kun se tuli sanomaan, että lapseni saa tästä traumoja ja että se tulee koulussa kärsimään mun kielestä.

Sakari: Ei mitään. Harva huomaa jos ei itse satu kieltään esittelemään, jota ei tule juurikaan tehtyä. Vanhemmille saattoi olla alkuun kova pala, mutta hienosti pärjäsivät tutun ennakkoluulottomasti ja luottavaisesti.

Lucky: Minulla on paljon tatuointeja, joten ainoat ennakkoluulot ovat olleet tietämättömyyttä tai törkeyksiä tatuointejani kohtaan, ei kieltä.

Tommi: Kyllä aika järkyttyneitä ilmeitä on ollut, ja enimmäkseen kuulee sitä “Hyi saatana” tai “En koskaan vois tehä noin”… Lähihoitajana kun olin hommissa niin kyllä mää pomolle tota esittelin ja se totes “Mikäs siinä, piä piilossa tuo kuitenkin…” Yllättävän hyvin porukka on ton ottanut, eikä tyttökaverikaan ole valittanut tai moittinut, että tuosta mitään haittaa olisi.

Kerro vinkkejä kielenhalkaisusta haaveileville! Mitä kannattaa miettiä etukäteen ja käytännön niksejä?
Terhi: Kannattaa kyllä todella harkita ennen kuin menee tekemään, että on ihan varma päätöksestään. Paranemisaikana vaatii hermoja repiä kieltä auki, mutta kyllä se on sen arvoinen sitten. Toimenpiteestä kun lähtee niin kannattaa suoraan suunnistaa kotiin, koska särky on aika kammottava jälkeenpäin. Ja menkää liikkeeseen tekemään älkääkä kotona jollain siimalla… Siitä tulee vaan mun mielestä ruma.

Sakari: Ota selvää etukäteen kaikista mahdollisista riskeistä ja punnitse niitä mielessäsi. Aina voi sattua jotain. Halkaisu on myös hankala peruuttaa, joten ole valmis elämään sen kanssa jos sellaista haaveilet. Etsi hyvä tekijä. Lopputuloksissa, parantumisen helppoudessa ja toimenpiteen turvallisuudessa on huikeita eroja kokeneen ja amatöörin välillä. Näin hankalan ja ikuisen asian takia kannattaa matkustaa luotettavan toteuttajan luokse, rahasta viis.

Lucky: Hanki tikit! Käy jollain, jonka tiedät olevan hyvä tekemisissään äläkä valita kivusta jälkeenpäin!

Tommi: Mene ammattilaiselle, lue paljon etukäteen aiheesta, mieti rauhassa, ja tee se jos siltä tuntuu!

Seuraavana vuorossa kielenhalkaisuja suorittava Jussi Paradise Tattoo & Piercingistä.

Onko oma kielesi yhdessä vai kahdessa osassa?
– Kahdessa osassa. Pitäisi halkaista lisää kylläkin, koska takaisinkasvua oli n. 1,5cm.

Onko kielenhalkaisu uusi, suuri muoti-ilmiö vai pienen piirin juttu, eli tehdäänkö näitä kuinka usein?
– Otin omani vajaa 10v sitten, tietääkseni se oli ensimmäinen mikä Suomessa tehtiin. Sitten niitä on tuossa vuosien varrella tullut tehtyä useampia kymmeniä. Mad Maxissa Tampereella varmasti myös niitä on jonkun verran tehty. Ei voida siis puhua suuresta muoti-ilmiöstä, eli aikalailla kuitenkin aika pienissä määrin niitä Suomessa on. Tällä hetkellä tuntuu taas, että kiinnostus on hieman heräillyt. En osaa tarkalleen sanoa kuinka usein niitä teen.. välillä tuossa meni kuukausia ettei tullut edes yhtään kyselyä halkaisusta ja välillä niitä on mennyt useampi kuukaudessa.

Jos kävelen liikkeeseesi, lyön eurot tiskiin ja pyydän kielenhalkaisua, onnistuuko heti?
– No ei. Minulla on käytäntönä, että aluksi keskustelen asiakkaan kanssa kasvotusten ja katsotaan vähä minkälainen tyyppi on kyseessä. Vähän kuten meillä tatuoinneissakin on, että jos olet 18v, tulet liikkeelle ja pyydät ekaksi kuvaksi jotain kaulaan tai sormiin niin ei onnistu. Vähän kartoitetaan tilannetta ja sitten varataan aika aikaisintaan 2 kk päähän. Kaikille en edes suostu tekemään.

Onko toimenpiteiden jälkeen tullut komplikaatioita ja kuinka niistä on selvitty?
– Ei ole oikeastaan ollut mitään sellaista osunut omalle kohdalle.  Joillain on ollut enemmän takaisinkasvua kuin toisilla, mutta niitä on sitten halkaistu uudestaan jossain vaiheessa.  Toisaalta sekään ei ole oikeastaan komplikaatio vaan ihan normaali ja suht’ yleinen parantumiseen liittyvä “oire”. Yhdelle tyypille jouduin kieltäytymään toimenpiteestä kun tuntui, että hänellä ei ihan kaikki ole kotona. Pääsi sitten toiseen liikkeeseen kuitenkin tekemään sen ja ekana yönä oli jo sairaalassa. Eli riskejä kyllä on.. Aamulehdessäkin oli juttua siitä (Poistettu Aamulehden sivuilta, mutta kopio kyseisestä artikkelistä löytyy täältä, postattu 15.09.2007). Oma kieleni sai myös hieman hermovauriota kun otin halkaisun. Tikit taisivat olla hieman liian syvällä ja kireällä, joten nyt kielen alla on edelleen lähes 10 vuoden jälkeen tunnoton kohta.

Minkälaiselle ihmiselle et suosittelisi halkaisua?
– Halkaistu kieli on parasta mitä aikuinen voi omalle keholleen tehdä. Jos ihminen on terve niin henkisesti kuin fyysisesti ja täysi-ikäinen niin eipä siinä silloin oikein esteitä ole. Tietenkin jos ei ole mitään kokemusta kehonmuokkauksesta ennestään ja on tosi nuori niin sitten ainakin sanoisin, että miettii vielä jonkun aikaa. Sekä toimenpide ja parantelu on kuitenkin aikalailla vaikeampaa/kivuliaampaa kuin esim. korvarenkaan kanssa..

Vinkkejä halkaisua harkitseville?
– Ei kannata katsoa YouTubesta tekovideoita. Ovat usein aika harhaanjohtavia. Kannattaa lukea ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia niistä esim. BMEzinestä.

Kiitos paljon kaikille haastatteluun osallistuneille! Toivottavasti tästä on apua halkaisusta kiinnostuneille. Lopuksi muistutan vielä, että kokemattoman käsissä kielenhalkaisu voi mennä pahalla tavalla pieleen, enkä missään nimessä suosittele sitä kaikille. Toimenpidettä tehdään vain täysikäisille aikuisille harkinta-ajan jälkeen.