Ystäväni Ilja teki Suomessa ensimmäisenä sen mistä internetissä on kohistu tasaiseen tahtiin joka kerta kun joku rohkea tarttuu härkää sarvista ja toteuttaa erikoisen unelmansa – tatuoi silmänsä toivomallaan värillä. Ensimmäiset kokeet silmien tatuoimisessa suoritettiin vaihtelevalla menestyksellä eri kokoisilla neuloilla tökkimällä, mutta nykyään toimenpide suoritetaan mustetta injektoimalla, jolloin tulokset saadaan suht’ nopeasti. Näin tehtiin myös Iljalle, joka lupasi kertoa tarkemmin kokemuksistaan. Kuten Iljakaan, en missään nimessä suosittele tätä kenellekään asiasta tietämättömälle, sillä lopputulos neulan ja silmän kontaktissa voi toki olla äärimmäisen tuhoisa ja vaarallinen. Sen kummemmin selittelemättä annetaan Iljan kertoa mistä kaikessa on kyse ja tutustutaan myös miehen muihin kehonmuokkauksiin.

Hoidetaan perusjutut heti alta pois. Miksi?

– Tilaisuus taisi tehdä varkaan, koska se oli minulle mahdollista. Tiedän hyvin, että jos en tuntisi Ronia, joka silmät minulle teki; en olisi koskaan ottanut askelta ja mennyt kysymään alaa harjoittavalta minulle tätä tekemään. En tarkoita, ettenkö olisi pidempään haaveillut näyttäväni enemmän tältä, mutta realistisesti ottaen, jos jotain ei joko tiedä mahdolliseksi tai tiedostaa todella suuren vaivannäön ja rahallisen esteen taakse niin idea pysyy kytemässä turvallisesti mielen sisällä.

Olen seurannut silmätatuoinneista ensimmäisestä lähtien, kuten kovin moni muu bodmod-piireissä. Suurella mielenkiinnollahan tähän on suhtauduttu. Osittain ihastellen, osittain kauhistellen. Itselleni kyse oli riskeistä ja niiden välttämisestä ja kun keskustelut niistä olivat jatkuneet noin vuoden niin koko aihe kuulosti tavanomaiselta ja normaalilta, vaikka siihen ei suhtautunut läheskään yhtä kevyesti kuin aiemmin.

Silmiä tatuoi vain kaksi ihmistä maailmassa. Howie / LunaCobra, sekä Ronald / xRonix . Silmätatuointiin liittyvä kokeilu aloitettiin 2007 ja vasta lähiaikoina on uskaltauduttu ottamaan suuria riskejä ja tatuoimaan koko silmäpalloja pienen värin ruiskutuksen sijaan.

Ensimmäinen tatuointini oli kaverin kanssa yhdessä suunniteltu mekaaninen tribaali, joka ajan kanssa alkoi valtaamaan pinta-alaa kehostani. Mekaaninen teema kehittyi sitä myötä enemmän ja enemmän, sillä en ikinä haluaisi olla täynnä erilaisia kuvia vaan luoda itsestäni kokonaisuuden. Koko demonius tuli mukaan kauneusihanteiden ja jälleen kerran, tilanteiden tarjoamana, tosin sarvia varten matkustin Lontooseen. Pakkohan se on tunnustaa, että jos ensikuvani olisi ollut portraitti tai japskiteemainen niin ei minulla nyt olisi tatuoituja silmiä ja cyber-cell sarjan sarvia päässäni, mutta en yhtään vähättele olemustani tai ulkonäköäni. Olen raskaasti tatuoitu, enkä kadu yhtään kuvaa itsessäni.

Keskustelimme tästä Ronin kanssa jo vuosi sitten ja meidän ystävyytemme otti siivet alleen. Kyse ei koskaan ollut silmätatuoinneista vaan molemmista persoonina, joka meidät pitää vieläkin hyvinä ystävinä. N0in vuosi sitten aloitin keskustelemaan aiheesta ystävieni kanssa ja muutama kuukausi sen jälkeen todella vakavasti. Olen ollut todella paljon silmätatuointeja vastaan ja niiden puolesta ja taas vastaan, vain ottaakseni selville niin paljon kuin on ollut mahdollista. Fakta on se, että mustat silmäpallot minä todella paljon halusin, mutta riskit olivat ja ovat vieläkin erittäin suuret. 9 kuukauden pohtimisen ja loputtomien keskustelujen ja tiedonhakujen jälkeen päätin pyytää Ronia tekemään nämä minulle ja vastaukseksi sain “Teen sen Sinulle Ilja, jos olet nyt täysin varma. En tekisi tätä koskaan Sinulle, ellet olisi täysin valmis, mutta olet osoittanut olevasi juuri sitä.”

Omalla tavallaan tämä on myös minun tapani antaa kehonmuokkauksesta kiinnostuneille ihmisille tällaisen perus pallontallaajan tarinan. Mitä kaikkea tässä nyt oikein tehdään. Mitä on menty tekemään ja miten minä sen koen ja miten kaikki tämä vaikuttaa elämiseen ja näköön. Näistä aiheista on todella vaikea löytää informaatiota ja tiedän, että kuka tahansa joka kirjoittaisi omasta operaatiostansa saisi minulta suuren halauksen ja kunnioituksen.

Tunsitko etukäteen ihmisiä kelle operaatio on tehty?
– Kyllä. Olen ollut paljon tekemisissä Gavin Mayerin kanssa, kenellä on myös tatuoidut silmät, sekä Ronald Lachowiczin, joka myös nämä silmät minulle teki. Ronaldille suuri hatunnosto sillä hän on tatuoinut onnistuneesti jopa omat silmänsä.

Kuinka pitkään heillä on kulunut tatuoimisesta ja oletko kuullut komplikaatioista?
– Ronald (xRonix kunnioittaen) teki silmänsä yli vuosi sitten. Gavinillä on ollut nyt muutaman kuukauden. Ainoat komplikaatiot, joista tähän mennessä olen heiltä saanut tietää on enemmän kosmeettista, jossa mitä todennäköisemmin silmäpallon päällä ollut kuiva muste kostuu ja imeytyy silmien lähialueelle. Ronilla, sekä Gavinilla nämä ovat pieniä, minun kohdallani sitä tapahtui enemmän ja silmäpussini on toista reippaasti sinertävämpi / tummempi musteesta (ensimmäisessä kuvassa vasemman silmän alla).

Komplikaatioita olen tosin kuullut välikäsien kautta. Shannon, joka ensimmäisenä mustetta silmäänsä otti (erilaisilla metodeilla, sillä koekaniinin rooli osaa olla brutaali) kärsii vieläkin silmänsä ärtymisestä ja kyseisestä tapahtumasta on n. 4v… Enigman silmät tehtiin 2 kk sitten, mutta vieläkin valuttavat mustetta pois, sekä hänen näkönsä sumeni. Heidän kanssaan en ole käynyt keskusteluita, mutta kovin mielelläni haluaisin tietää näistä enemmän, joten mitä suuremmalla todennäköisyydellä tulen olemaan heihin yhteyksissä lähiaikoina.

Kuinka operaatio sujui? Menikö kaikki kuten piti vai kohtasitteko jotain vastoinkäymisiä?
– Operaatio sujui hyvin ja on taltioitu videolle, jonka löytää BMEzinen videoista, sekä pyynnöstä YouTube-linkin takaa pian. Yhdessä kohtaa oikean silmän kohdilla, joko laitoin silmää refleksinomaisesti kiinni tai sitten käänsin katsettani jolloin Ronin valmiiksi taittama neula (näitä worst case scenarioita varten) tuli suoraan ulos silmän läheisyydestä, eikä työntynyt sisään. Jos Roni ei olisi varautunut kaikkeen, eikä olisi täysin varma siitä mitä tekee tai omaisi ammattitaitoa tehdä sitä, olisi minun silmäni saanu pahan vaurion. Ko. kohdassa on vielä pieni verenpurkauma, mutta lisäämme mustetta kun seuraavan kerran näemme ja silmä tasoittunut.

Entäs parantumisaika? Minkälaisia hoito-ohjeita olet noudattanut?
– Parantumisaika turvotukselle on noin viikko ja kokonaan kuukausi. Savua ja ärsykkeitä tulee välttää, sekä ensimmäiset päivät aurinkolasit päässä. Silmiä varten minulla on myös silmätippoja normaaleina, sekä reseptivalmisteina, siltä varalta jos silmät alkavat kuivumaan tai osoittamaan ärtymisen merkkejä.

Paranemisvaiheessa ensimmäisen yön aikana vasemmassa silmässä iiriksen päällä oli ollut hieman kuivaa mustetta, jota turvotuksen takia ei saatu pois. Sillä näin uudesta ja harvinaisesta operaatiosta ei ole mitään tilastoja niin tiedossa ei ollut, että kyseinen muste voi imeytyä ja levitä silmäpussiin. Olen saanut ihospesialisteille yhteystiedot, jos täydellisen paranemisen jälkeen tilanne on vielä sama, joten voisin käydä joko plastiikkakirurgilla tai ihotautispesialistilla korjauttamassa tuon värjäytyneen alueen kasvoistani, mutta minulle tuo on niin pieni hinta siitä, että näköni on täydellinen ja silmäni näin kauniit, että en ole vielä juoksemassa minnekään tai stressaamassa.

Silmä on tatuoitavana paikkana aika hurja ja monia varmasti kiinnostaa neulan ja musteen mahdollinen vaurio näölle ja silmän toimintaan. Vaikuttaako tatuointi sinulla näköön millään tavalla? Kerroit käyneesi näyttämässä silmiäsi myös silmäammattilaiselle, minkälaista palautetta sieltä tuli?
– Tatuointi tehdään silmäpalloon ja silmäpallohan on ovaalin muotoinen. Iiris ja pupilli eivät siis ole suoranaisesti tässä vaarassa. Tatuointimuste leviää injektiossa silmäpallon ensikerrosten välissä ja näin värjää ko. valkuaisen pois. Ronin neulan alla ei ole yhtään tapausta kenenkä näköön tämä olisi vaikuttanut, mutta ei ole turvallista sanoa vielä mitään tässä vaiheessa. Tämä on äärimmäisen vaarallista ja riskialtista, eikä pidempiaikaista tilastoa ole, joka kertoisi sokeutuvatko silmät myöhemmin vai ei.

Kävin yksityisellä silmälääkärillä ja pienen alkushokin jälkeen pääsimme keskustelemaan itse asiasta. Kyseessä oli nuorempi / keski-ikäinen nainen, joten kiitän onneani ettei lääkärinäni ollut vanhempaa vanhan koulun herrasmiestä, joka olisi haukkunut heti ovelle. Ymmärrettävästi olen ainoa skandinaaviassa, sekä venäjän alueella ja maailmassa on tällä hetkellä tietääkseni 11 tatuoitua minun lisäkseni nyt kun yksi silmätatuoiduista kuoli ikävästi kotiinsa kohdistuneen murtovarkauden yhteydessä.

Näköni on säilynyt normaalina / erittäin hyvänä. Silmät, jopa vielä hieman turvonneena reagoivat valoon erittäin hyvin, eikä mitään komplikaatioita ole itse operaation suhteen. Silmät ovat parantuneet ja ainoa mistä lääkäri mainitsi oli ripsien välin puhdistaminen, sillä nuorempana minulla oli aknea, joka myöhemmin vanhalla iällä voi näkyä myös ripsien välissä tulehduttavana tekijänä.

Entäs tavan kaduntallaajien palaute?
– Tavalliset pallon- ja kaduntallaajat ovat tottuneet mitä oudoimpiin ja visuaalisesti näyttäviin piilolinsseihin, ettei näitä kohden kohdistu mitään erityistä huomiota. Todella harva loppujen lopuksi tietää että silmiä voi edes tatuoida ja hyvä niin. Palautetta olen saanut paljon, mutta yhtä paljon olen päässyt selittämään vakavammalla ilmeellä ihmisille siitä, että tällaista ei pitäisi niinkään ihannoida, rohkaista tai keskusteluissa painottaa, sillä aina löytyy varmasti joku joka äkkipikaisesti riskejä tietämättään menee ja vahingoittaa itseään prosessissa, enkä minä halua moista harteilleni.

Olet varmasti ajatellut pahimpiakin skenaarioita silmiesi ja näkösi kanssa, millä mielillä olet sen suhteen?
– Samalla kuin ennen. Pelkään todella paljon, että tekoni saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa näkööni, mutta kirjoitan tästä blogia, jotta voisin antaa sen perspektiivin, miltä tämä prosessi minusta tuntuu. Miten minun näköni joko pysyy samana tai heikkenee ja miten mahdollisesti muiden ihmisten ennakko-oletukset ja tuomitseminen minusta vaikuttaa minun hyvinvointiini.

Pahoja skenaarioita on useampikin kuin pelkästään näkö, sillä jos koen jatkuvasti olevani ahdistettuna on mahdollista että teoriat muuttuvat käytäntöön. Todella harva loppujen lopuksi kestää sosiaalisia paineita ja hyljeksintää ottamatta sitä itseensä. Kasvotatuoinnit ovat hieno esimerkki tästä. Itse en mielellään mene lähellekään ketään kasvotatuoitua ottamaan selvää onko kuvien alla mitä ihastuttavin persoona sillä luon valmiiksi terveen pelkotilan ko. henkilöä kohtaan ja ajan kanssa yhteiskunta syrjäyttää heidät tai edesauttaa heidän syrjäytymisprosessiaan.

Näön puolesta elättelen paljon toiveita että jos kuukauden jälkeen näkö on täysin hyvä niin sellaisena se pysyy. Se selviää vasta kymmenen vuoden tai useamman kuluttua. Jos sokeudun, etenkin kun kaikki ympärillä ovat olleet vahvasti tätä vastaan, en usko että hirveän moni jää taputtelemaan olkapäätä ja pitämään huolta. Tämän pitäisi olla jokaiselle lukijallekin itsestäänselvyys. Jos teet jotain, senkin jälkeen kun sinua eritoten pyydetty useasti olemaan tekemättä sitä, et palaa loukkaantuneena hakemaan sympatiaa. Paljon pahoja skenaarioita on. Osa liittyy ystävyyssuhteisiin, osa omaan persoonaan ja sen mahdolliseen vioittumiseen, osa näköön ja osa vastuuseen mikä tämän mukana tulee. Nämä kaikki olivat ERITTÄIN hyvin selvillä ennenkuin lähdin tekemään päätöksiä silmieni suhteen. Kyseessä ei ole trendi-ilmiö, eikä tätä pidä ottaa mitenkään liian kevyesti. Rakastan silmiäni ja ihailen peilikuvaani, enkä kadu mitä tein. En usko että tulen koskaan katumaan. Toivon vain, että kaikki menee hyvin, sillä minulla on paljon suunnitelmia itselleni tulevaisuuden varalle ja haluaisin vielä saavuttaa paljon elämäni aikana!

Käydään nyt samalla läpi muita modifikaatioitasi, mainitsit omistavasi sarvet, minkälainen operaatio se oli? Mitä muuta sinulta löytyy?
– Transdermaali-implanttisarvet kävin teettämässä Samppa Von Cyborgilla Lontoossa. Operaatio tapahtui puudutuksen alla, joten oli erittäin miellyttävä. Uskon että implanttien määrä minussa tulee kasvamaan ajan kanssa. Lävistyksiä minulla on ollut satoja, mutta pitääkseni miellyttävän harmonian ja ei liian neulotun ulkonäön jäljellä on tällä hetkellä huulikorut, venytyskorvakorut (tosin vähän normaalista poikkeavassa kohdassa), sekä kielikorut, jotka pian lähtevät kielenhalkaisun mukana.

“Mekaaninen demoni” on sinulle kokonaisvaltainen teema, kuinka päädyit siihen ja miten aiot jatkaa muuntautumistasi tulevaisuudessa?
– Mekaanisuus on ollut minulla teemana tatuointien ulkopuolella nuoruudesta asti. Kasvoin ihannoiden Fallout -pelejä, Mad Max -elokuvia ja tehden itsestäni enemmän modernin primitiivin kaltaista. Minua on kiehtonut aina paljon post-apokalyptisyys ja se vaikutti ja vaikuttaa edelleen paljon siihen miltä haluan näyttää. Kauhuelokuvat, sekä tunnetut kehonmuokkaajat Rick Genest, Enigma, Lizardman ja muut ovat toki olleet suurena inspiraation lähteenä, mutta pyrin mahdollisimman aidosti olemaan oma itseni ja tekemään itsestäni sen miltä haluan näyttää kopioimatta muita.

Olen lapsesta asti ihannoinut G’n’R:ää, Metallicaa ja muita rokkihelmiä, joten kasvoin nostaen tatuoinnit arvoon, jossa ne ovat koristamassa kehoa, sekä antamassa taiteellisempaa arvoa. Taiteilijana tai taidehenkisenä ihmisenä, miksikä sitä nyt voi itseään kutsua, itsensä koristaminen tatuoinnein tuli täysi-ikäisyyden myötä, kun lävistyksiä aloin itselleni tekemään 13 vuotiaasta eteenpäin.

Onko tämä demonius vain ulkonäköseikka vai onko taustalla syvällisempiä uskonnollisia motiiveja?
– Täysin esteettinen asia. Kasvoin kristillisessä (ev.lut -> katolinen -> ortodoksi) perheessä ja kävin kristillisen koulun. Kapinoimatta ja mitään uskontoa vähättelemättä olen agnostikko.

Aloitit tutustumisen lävistyksiin aika nuorena. Tuntuuko, että kehonmuokkaus on auttanut sinua elämän varrella jotenkin? Puhutaan kuinka ihmiset löytävät itsensä kehonmuokkauksen kautta tai miten se vahvistaa itsetuntoa.
– Joo, aloitin lävistelemään itseäni siinä n. 13-vuotiaana ja ensimmäiseksi tulikin tehtyä silmäkulmat ja napa. Helpoimmat ensin. Taidettiin elää silloin vuotta 1996-1997, eikä lävistykset olleet niin shokeeraavia enään. Oli suht’ helppo olla niiden kanssa ja kokea olevansa jotain “hienoa”, mutta olihan kavereillakin reikiä satunnaisissa paikoissa. Tatuoinneista tuli sitten se kova sana kun lähipiireissä ensimmäiset otti.

Suurin osa asioista tehdään joko erottaakseen itseään jostain, tai sopeutuakseen johonkin. Jokaisella teolla on syyt ja seuraukset ja tämän olen tiedostanut kovinkin varhain, mutta se nuoruuden itsekunnioituksen puute ja ns. mitättömyys katosi aikuisiän myötä pois. Tottakai suuren roolin pelasi se, että peilasin omaa mielikuvaa itsestäni keholle ja heitin vanhaa rooliani ja minäkuvaani kauemmas antaen enemmän tilaa sille, mikä todella tunsin olevani… tai ainakin halusin olla. Kaikki mitä nykyään itselleni teen vahvistaa minua persoonana ja ihmisenä ja koen olevani enemmän sinut itseni kanssa. Kun ruumis ja mieli menee yksi yhteen.

Pitää sanoa tähän kohtaan, kun silmistä on kulunut jo 2 kk, että on täysin selvä fakta, ettei ulkonäkö ihmisestä kusipäätä tai pelottavaa tee, vaan se miten käyttäytyy. Toki huomionkipeät ihmiset hakevat huomiotaan väärällä tavalla ja leimaavat suurempaa kulttuuria, mutta itse olen lapsesta asti iskostetuilla hyvillä käytöstavoilla saanut paljon anteeksi.

Koetko poikkeavasi suuresti valtavirrasta vai voiko rankemminkin modattu ihminen olla normaali?
– Suomi on erittäin liberaali maa, jonka katukuvaan etenkin Helsingissä kuuluu vahvasti tatuoidut ja lävistetyt ihmiset. En koe poikkeavani joukosta!

Loppukysymys, mitä muuttaisit maailmassa?
– Olen jo hetken miettinyt kuinka paljon asioita ihmiset tekisivät jos ei olisi nettiä. Tiedonhaku tapahtuisi oikeasti tietoa hakien, eikä musiikki- ja elokuvateollisuuskaan kärventäisi hinnoillaan maksavia asiakkaita. Netti pois ja takaisin siihen lapsuuden kulta-aikaan kun sitä ei vielä pahemmin ollut ja asioita oikeasti tehtiin itse!

Kiitos erittäin paljon Iljalle pitkistä ja tarkoista vastauksista! Tätä selkeämpää infoa silmien tatuoinnista tuskin löytää suomen kielellä. Toivottavasti jatkossakin kaikki menee hyvin ja näkö pysyy kunnossa!