Avainsana-arkisto: epäonnistuminen

Google Translate ja tatuointi.

Engrish

Mulla on pieni ongelma välillä tajuta ihmisten aivoituksia. Tatuointia harkitaan ensin monta vuotta perinteisen kaavan mukaan. Uskallanko ottaa, miltähän se näyttää vanhana, venyykö se jos käy salilla. Sitten kun mietiskely on tehty ja tatuointiaika varattu niin paikalle kävellään tekstin kanssa, joka on samana aamuna käännetty Googlen translatella.

Tässä on tullut nähtyä monta kymmentä tatuointia pienen urani aikana, joiden oikeinkirjoituksesta ei asiakkaalla ole mitään hajua. Kiinamerkit ovat asia erikseen, mutta nyt tekstitatuointien ollessa kuuminta hottia, tytöt haluavat iskulauseita espanjaksi ja latinaksi, eikä noissa tunnu olevan yhtään sen enempää rotia. Tänä aamuna neiti halusi tekstin ”elän kuten tahdon, en kuten muut tahtovat” englanniksi ja lapulla oli googlen kertoma ”I live like I want, I do not like the others want to” ja ilman tatuoijan vastalausetta se olisi ollut tällä hetkellä pysyvästi iholla.

Tässä pari esimerkkiä googlekääntäjän varmuudesta. Alkuperäinen lause käännetty suomesta englanniksi, englannista espanjaksi ja takaisin suomeksi.

Karoliinaa ei enää etsitä maastosta. – Caroliina ei enää haetaan maahan.

Hautakivi kaatui nelivuotiaan päälle. – Hautakivi kaatui neljän vuoden iässä.

Selleissä istuu pitkäaikaisia tuomioita kärsiviä vankeja. – Solut istua pitkistä kärsimyksen vankeja.

13-vuotias koulupoika kuristi rajusti toista poikaa kesken koulupäivän syntyneessä tappelussa Sastamalassa Pirkanmaalla. – 13-vuotiaille, koulun, väkivalta kuristi toinen lapsi syntyi taistelu koulun Sastamalan Pirkanmaalla.

Ei se vaan toimi. Ei kannata. Jos ei koululla tai töissä kukaan osaa tuota eksoottisten kaukomaiden englantia tai espanjaa niin googlettamalla ”käännöspalvelut” löytyy ihmisiä, jotka osaavat. Oikeita ihmisiä, joiden kanssa voi puhua mitä haluaa ikuisesti ihollaan kertoa. Tuo on viimeinen paikka, jossa kannattaa säästää.

Miniviikon viikonloppuavautuminen.

Tällä viikolla ei paljon blogia ehtinyt kirjoitella, eikä juuri muutakaan kun oli helatorstait ja koulujen loppumiset. Muutama tatuointi tuli tehtyä ja pari isompaa projektia aloitettiin, joista ei vielä saa mitään kuvia. Lävistysduunitkin pysyivät aika normaaleissa perusjutuissa, ensi viikolle onkin sitten taas microdermalia ja genitaalia varattuna. Kaikenkaikkiaan mukavia asiakkaita ja hyvä viikko. Ensi viikolla varmaan taas isompaa päivitystä kuvien kera ja jotain muutakin.

Bum

Sitten tekisi mieli avautua enemmänkin paikallisesta ”yrittäjästä”, joka mainostaa internetissä tekevänsä lävistyksiä asiakkaiden kotona ilman välineiden sterilointeja ja muutaman kuvan perusteella täysin vailla hajua miten lävistyksiä pitäisi tehdä edes välttävästi. Tekstit bisnekselleen on henkilö varastanut minun sivuilta, mutta lukemiseen ei ole kärsivällisyys riittänyt. Taidan kuitenkin vaan todeta, että ottakaa lävistyksenne siellä, missä autoklaavi hohkaa sydämellistä, steriloivaa lämpöään ja lävistäjällä on jotain näyttöä taidoistaan. Ammattilaisia löytyy varmasti Suomessa tarpeeksi läheltä oikeine studioineen, jotta kenenkään ei tarvitse riskeerata itseään taudeilla helppoa rahaa tavoittelevan säätäjän hampunlehtilipuin koristellussa, isosiskolta tyhjäksi jääneessä lävistysstudiohuoneessa. Neulan laitto ihon läpi ei vaadi taitoa, kymmenien eri lävistysten tekeminen puhtaasti ja turvallisesti, mahdollisimman vähällä kivulla ja niin, että ne parantuvat ja pysyvät hyvänä useita vuosia on eri asia. Sitä ei opi omia huulikoruja peilin kautta tehdessä, eikä toisten tekstejä copypastettamalla.

Se siitä, kyllä te tiiätte.

PS. Jos haluatte katsella kauniita kuvia ja erikoisia vaatteita niin tsekatkaa hienon naisen blogi: http://theyearofthelibertine.tumblr.com!

Lauantai-illan kevennys.

Olipa kerran herrasmies, joka päätti nykytrendin mukaisesti kantaa jälkikasvunsa nimeä ikuisesti ihollaan. Kollega laitteli koneet valmiiksi ja siirtokuvaa piirtäessään varmisti, että se kirjoitetaan Niko (nimi muutettu) eikä Nico, kun pari erilaista tapaa oli tarjolla. ”Joo joo, se on K:lla” ja tatuointi tehtiin. Hoito-ohjeet käytiin läpi ja asiakas lähti tyytyväisenä kotiin. Tunnin päästä soi puhelin. ”Ei vittu, se olikin C:llä! Mitä nyt tehdään?!”

Tapahtumahetkellä lapsi oli jo 6-vuotias.

School is cool