KREVNZTON
Newbie

Viestejä: 49
|
 |
« : 21.01.10 - klo:16:05 » |
|
No, ajattelin nyt vihdoin kirjottaa jotain kokemuksen poikasta tänne kun tuli tälläinen vähän harvinaisempi operaatio teetätettyä jota varmasti moni miettii ja harkitsee, jos tämä sitten vaikka jeesisi päätöksen teossa.
Eli pitkään olen himoinnut isoa labrettia keskelle huuleen, mutta sopivan artistin puutteessa lähellä on jäänyt homma suunnittelun tasolle. Nyt sitten kun tarpeeksi lähelle, kuopioon, saapui erikoisjuttuja tekevä artisti, tietysti otin tilaisuudesta ilon irti ja ilmoittauduin 10mm labretin laittamiseen.
Junamatka tietysti meni sopivissa jännityksen tunnelmissa kun vaikka monenlaista operaatiota onkin tehty, tuntui veitsi varsinkin omasta paksusta huulesta läpi aika radikaalilta ja päässä ainakin kuulosti äärimmäisen kivuliaalta.
Noh sitten vihdoin pääsin liikkeelle, nautiskelin vielä pihalla savukkeen, rauhoittelin itseni ja lähdin sisään. Siinä artistin kanssa paiskattiin kättä, juteltiin operaatiosta yleisesti ja ymmärrän mihin olen ryhtymässä yms. Sitten täyteltiin perus laput, ja siirryttiin työhuoneeseen. Siinä sitten katselin aikani kun instrumentteja vedeltiin esiin, hieraistiin vähän puudutusgeeliä huulen sisäpintaan ja juteltiin vielä lävistäjän ja liikkeen omistajan kanssa, joka tahtoi tulla katsomaan operaatiota. Noh, sitten merkkailtiin huulta ja iskettiin pihdit kiinni.
"Hengitä sisäääään, ja suun kautta ulos"
Noh, ensimmäinen viilto meni aika leppoisesti. Lähinnä paineen tunnetta, semiä repivää kipua ja fiilistä että nyt sahaillaan huulta halki. Viilto kuitenkaan ei täydellisesti onnistunut ensimmäisellä vedolla, joten jouduttiin vielä vähän fiksailemaan ja no, toinen viilto sattui aika helvetisti. Tietysti sitten se kun huulta vielä venytettiin hiukan että päästään siihen kymmeneen milliin tuntui aika epämukavalta, mutta ei mitään sietämätöntä. Muutenkin vaikka kipu toisaalta oli suht. kova, oli se nopeasti ohi, eikä muutenkaan henk. koht ole koskaan ollut ongelmaa pienen kivun kanssa joten homma meni yllättävän iisisti.
Sen jälkeen vielä jutskailtiin lävistäjän kanssa lisää lävistyksen hoidosta yms. ja lähdin menemään huuli turvonneena, äärimmäisen oudon tuntuisena ja puudutusainekkin vielä vähän siellä kummitteli. Ensimmäiset päivät tietenkin juominen ja syöminen oli vähän hankalaa kun ruokaa ja juomaa lenteli pitkin paitoja, kun huuli ei enää taipunutkaan aivan yhtä sulavasti kupin ympärille tai pullonsuulle. Puhuminen, hymyily ja muu suuhun liittyvä aktiviteetti oli myös vähän erituntuista ja hankalaa.
Nyt tämä on tässä viikon ollut, turvotus ja pahin arkuus lähtenyt ja muutenkin alkanut tottumaan ylimääräiseen lasinpalaseen huulessa, joten syöminen juominen ja kaikki muukin menee ihan normaalisti. Parantuminen ainakin toistaiseksi on mennyt hyvin. Ei ole ollut erityisen kipeä tai arka, ei ole vuotanut verta kuin kerran eikä muutenkaan näytä mitään merkkejä huonosta parantumisesta. Kirjoitan parantumisesta lisää jos jotain normaalista poikkeavaa ilmenee!
Eli tästä tarinasta pääsemme siihen tulokseen, että jos mieli tekee isoa labrettia niin ei muutakun ottamaan. Kerran se vain kirpaisee, eikä silloinkaan niin pahasti etteikö sitä kuka tahansa kestäisi!
|