Aihearkisto: Kehonmuokkaus

Supersankari Suspension Team guerrilla suspension.

Supersankari Suspension Team metrokommando

Selkänahastaan metron tangossa roikkunut mies ihmetytti metromatkustajia Itä-Helsingissä keskiviikkoiltana.

Bodysuspensioryhmä Supersankari Suspension Teamin esitys sai matkustajien kännykkäkamerat räpsymään. Siilitieltä nousi länteen päin menevään metroon puoli kymmenen aikoihin illalla kaksi kommandopipoista miestä.

Kommandopipoiset aloittivat välittömästi esityksen, jossa toinen miehistä ripustettiin selkänahastaan roikkumaan katonrajassa kulkevaan kiinnipitotankoon. Roikkuessaan mies luki sanomalehteä.

“Moni matkustaja oli hämmästynyt”, kertoo Tomas Reikko, joka matkusti samassa vaunussa Siilitieltä Herttoniemeen.

Moni matkustaja puheli toisilleen, että onpa kauheata, kertoo puolestaan Anton Hämäläinen, joka oli matkalla Herttoniemestä Rautatientorille.

“Kyllä kaikki olivat aika järkyttyneitä.”

Tiettävästi kukaan ei kuitenkaan kutsunut virkavaltaa tai vartijoita paikalle pelästyttyään kommandopipoisia miehiä.

“Mutta olihan se outo ja omaperäinen tapa lukea lehteä”, Reikko toteaa.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1305904147673

Oslo Suscon 2013.

Da Vinci suspension

Heinäkuu tuli ja vei Supersankari Suspension Teamin pojat taas Osloon puuhastelemaan Susconin parissa. Jussin ja Tanen kanssa lenneltiin paikalle tiistaiyönä ja painuttiin suoraan nukkumaan. Suspensioita tehtiin ke-pe välillä ja lauantaina bailattiin ahkerasti pitkälle sunnuntaiaamuun. Aiemmat reissuni vuosina 2011 ja 2012 on arkistoitu tänne myös.

Klikkaile koko tarina.

Otatteks harjottelioita??

Tyttö koodaa

Tästä aiheesta olen tekemässä vähän isompaakin postausta, mutta se vie aikaa enkä lisää siihen omia mielipiteitä, joten teaserina kirjoitan ne etukäteen. Kevät tulee taas, päästötodistus on kourassa tai limbossa ja hommia pitäis keksiä. Kuinka päästä kehonmuokkausalalle?

Suurin osa hakemuksista minulle on aina tullut sähköpostilla tuntemattomilta ihmisiltä. Joskus niiden loppuun on jopa muistettu lisätä semmoinen pieni yksityiskohta kuin nimi. Otsikko harvoin on millään tavalla huomiotaherättävä, yleensä “MOI” tai jäänyt sekin kokonaan. Mailien sisältö on lähes aina pari riviä tyyliin “moi otatteko harjottelijoita” tai “miten pääsee lävistäjäks?” Näinkö ihmiset hakevat töihin “oikeisiinkin” ammatteihin ja valittavat kun työmarkkinoilla ei ole mitään tarjolla? En turhaan selitä mikä tässä mättää, jos ei sitä itse tajua niin elämä tulee tarjoamaan monta suljettua ovea.

Narinaa? Tästä.

Kielenhalkaisu: Panu.

Minulta on kyselty lähiaikoina taas jonkin verran kielenhalkaisuista ja kun eräs asiakkaistani, Panu, kävi Larin ja Jussin tykönä kieltään operoimassa niin hyppäsin tilaisuuteen tehdä lisää haastattelua ja tarkempaa kuvasarjaa paranemisprosessista. Panu suostui reippaana poikana ja tässäpä tämä. Tässä linkki myös aiempaan ryhmähaastatteluun aiheesta, jossa vastailemassa olen myös minä.

Tuore kielenhalkaisu
Panun omat fotot tuoreesta halkaisusta

Lue haastattelu tästä.

Uusi alku lävistyshommille – korut vaihtoon.

Industrial Strength tunnelit

Minä eli käytännössä Body CTRL vaihdan lävistyskoruni kokonaan erilaisiin. Uusien korujen laatu on ihan eri maailmasta ja hintojenkin noustessa hieman selvitellään vähän miksi näin tapahtuu. Tällä hetkellä vaihtoehtona ovat vielä vanhat lävistyskorut, mutta parin kuukauden sisällä en käytä niitä enää ollenkaan. Tapana on ollut toimia ensin ja puhua sitten eli jos haluat laatua niin jokainen lävistys on mahdollista tehdä jo nyt uudella, täydellisellä korulla. Kaupalta puuttuu lähinnä vain suurempi valikoima vaihtopäitä ja paremmat alustat niiden esittelyyn.

Lävistyskorujen kestävyys on aina ollut minulle iso ongelma. Esimerkkinä vaikka suussa käytettävät kivipallot, joiden liima tai taustalla oleva folio pettää aivan varmasti jossain vaiheessa aiheuttaen kiven tummumisen tai irtoamisen. En ole enää vuosiin yrittänyt kilpailla hinnalla kiinalaisten korutukkujen enkä kampaamojen kanssa ja asiakkaideni muuttuessa päivä päivältä laatutietoisemmiksi haluan tarjota teille vain parasta. Uudet korut maksavat myös minulle moninkertaisesti, joten päätös vaihtamisesta ei ole ollut helppo ja aikaisemmin oikeastaan mahdotonkin taloudellisesti, mutta nyt on aika.

Iso kasa tekstiä koruista tästä.

RIP Shannon Larratt.

RIP Shannon Larratt

Päätin eilen, että herään tänään pirteänä, mutta elämällä oli muita suunnitelmia kun Instagram ilmoitti Shannon Larrattin kuolleen. Ensin en pitänyt uutista sen kummempana, kuolema on kuolemaa, mutta tässä päivän aikana olen miettinyt Shannonin vaikutusta omaan elämääni ja se on suuri.

Shannon oli kehonmuokkaussivusto BME:n luoja ja iso syy minkä takia kehonmuokkauskulttuuri on mitä se nykyään on. Ilman Shannonin tappelua ihmisten oikeuksien ja kehonmuokkauksen tarpeellisuuden puolesta moni “rankempi” asia olisi edelleen maan alla tai kokonaan olematta. Shannon oli ensimmäisiä länsimaalaisia, jonka kieli halkaistiin. Hän puski implantteja ja uusia lävistysmetodeja eteenpäin, ei niinkään itse niitä tehden, vaan koekaniinina ja äänenä artisteille. Hän oli ensimmäinen ihminen, jonka silmät tatuoitiin (tai yritettiin ainakin). BME näytti nuorelle minulle, että kehonmuokkaus on joillekin enemmän kuin kuvia ihossa tai pampuloita naamassa, että se voi olla elämäntapa ja asia, jonka vuoksi kannattaa taistella.

Jatkuu.

Supersankarit Islannissa.

Jussi suicide vesiputouksella

Kauniina syyskuun sunnuntaina Jussi ja Sakari Supersankari Suspension Teamista pakenivat Icelandic Tattoo Expon koneiden surinasta leikkimään koukuilla. Kotona mietittiin ensin järjestäisimmekö yleisölle jonkinlaista roikkumistouhua, mutta jostain syystä idea muuttui guerrillatyylin suspensioksi Islannin kauniissa luonnossa. Itse jättäydyin kivuliaista hommista pois, jotta saataisiin roikotus hoidettua mahdollisimman nopeasti. Jussi koukkuihin ja minä kameran taakse.

Tästä selviää miten poikien kävi.

10 vuotta kehonmuokkausta.

Yön metsuri

Tänään tulee 10 vuotta täyteen siitä kun vitkuttelin tieni harjoittelijaksi tatuointistudioon. Ala kiinnosti siitä hetkestä kun tatuointeja ensimmäistä kertaa näin ja tatuointineitsyyden menetettyäni jäin niihin heti koukkuun. Pääsin suunnittelemaan verkkosivuja Igor’s-ketjulle ja joka päivä koulun jälkeen siirryin studiolle valokuvaamaan tatuointeja nettiprojektiani varten. Muutaman kuukauden jälkeen en malttanut olla koulussa enää loppuun saakka ja puolen vuoden päästä en käynyt siellä ollenkaan. Vanhempana ja alan epävarmuuden itse kokeneena en suosittele samanlaista lähestymistä kellekään, kuten eivät noina päivinä ehkä vanhempanikaan minulle, mutta oman tien kulkijana tein miten tein ja se kannatti. Kai vaikutin myös kotiväestä sen verran motivoituneelta usean vähemmän innokkaan teinivuoden jälkeen, että hekin tajusivat antaa pojan mennä vaan.

Jos minun historiani kiinnostaa, klikkaile tästä.